Päivitykset 2009

13.12.2009

Tästä viikonlopusta ei tullut ihan niin "koiramainen" kun oli suunnitteilla. Tarkoituksena oli osallistua lauantaina Olgan kanssa Kiharakerhon järjestämään nome-treenipäivään, mutta vatsataudin ja kuumeen takia reissu jäi väliin. Tänään sentään oli jo parempi olo ja Messarissa vierähti monta rattoisaa tuntia. Aamulla katselin loppukoerotuja (samanaikaisesti olleet kiharat jäivät siis harmillisesti väliin) ja sitten  viihdyin afgaanikehän reunalla. Päivän kruunasi kauniin Lucian (Neliapilan Santa Lucia) herkullinen  "inttikakku". Kiitos Raija ja tytöt!! Shoppailu nyt tietenkin on Messarissa "must" ja koirat saivat muiden järkevien ostosten lisäksi uudet jouluiset lelut!:)

Vieressä kuva Leenasta ja Seljasta, jotka osallistuivat Kiharakerhon järjestämään kaksipäiväiseen MH-luonnekuvaukseen marraskuun lopulla. Pakko vähän kehua pienen yhdistyksemme puuhahenkilöitä. MH-testin järjestäminen on aika urakka, mutta niin vain tekevät kiharaihmiset saivat sen aikaiseksi!

Selja kohtaa "aaveen" MH-testissä Kuva: Sanna Sierilä

 03.12.2009

Joulukuu tuli ja olen vaipunut koirien treenaamisen suhteen täydelliseen talvihorrokseen. Aika ihanaa sinänsä! "Kaamoksessa" on se kiva puoli, että iltaisin töiden jälkeen pimeydessä voi vain antaa koirien hillua kurittomina mukana elämänmenossa. Kun ei näe treenata! Mutta onneksi koirilla on puuhaakin, nimittäin karvojen tiputtaminen! Olga vaihtaa turkkia urakalla ja imuri on taas kovassa käytössä. Hyvä, että Gösta ja Kukka ovat karvansa vaihtaneet.

Treenauksen tilalle nuorimies Gösta on ottanut ohjelmaan Samuli pehmolelujen varastelun ja suolestuksen. Onneksi Gösta on niin huomionkipeä, että sen on pakko tulla esittelemään saalistaan muulle perheelle, joka ripeästi pelastaa pehmolelun pedon kynsistä. Gösta on kiltisti hetken mutta iskee taas jossain vaiheessa. Ja tulee esittelemään löytöään...:) 

21.11.2009

Pentuetapaaminen saatiin vietyä läpi vuodenaikaan nähden uskomattoman lämpimässä säässä. Sadekin tajusi pysyä poissa melko hyvin, ainoa kuuro ylitti meidät sopivasti ruokatauon aikaan.

Nome- ja tokotreenien jälkeen päivän päätteeksi oli vuorossa pentueen ja äidin keskeinen välienselvittely kiihdytyskisan merkeissä. Kahden miehen muodostama, omien sanojensa mukaan lahjomaton ja rehellinen, kaksikko vastasi ajanotosta ja tulosten kirjaamisesta. Kansainväliseen tyyliin tuloksista jätettiin kaksi protestia, jotka molemmat hylättiin tuomariston neuvoteltua asiasta 0,5 sekuntia....;)

Kukkasen kiihdytyskisan voittoon rynnisti hieman epäilyttävin keinoin, ruuan voimalla, Olle (5.53s), hopeaa otti Vepu (5.63s) ja pronssia kovasti harjoitellut Gösta (5.71s), jonka heittäytymistä maaliviivalle täytyy kyllä hioa ensi kisaa varten. Neljäs oli Simo (6.01s), viides Väinö (6.25) ja vasta kuudes Olga (6.28s). Olisikohan kova treeni koirapuistossa vetänyt muorin jumiin....? Kisan viimeiseksi kiharaksi jäi pieni kiitäjä Demi (6.32). Kilpailun muunrotuiset voitti Löwe-tolleri ajalla 7.15.

Kiitokset kaikille! Oli hauska päivä!:) 

Kuvassa: Olga ja Gösta  Kuva: Åsa Granström

15.11.2009

Nonniin, tuomarikurssin koulutusviikonloput on nyt käyty. Edessä on itseopiskelua ja loppukoe vuoden vaihteessa. Saas nähdä kuin eukon käy!:) Loppukoerotujen opiskelua on ainakin ohjelmassa, se on selvää.

Ensi viikonloppuna sitten kokoonnumme Kukkasen  pentuetapaamiseen. Suurin osa Vesipennuista on tulossa paikalle, mikä on tosi hauskaa!

Tarkoituksena on treenien lisäksi selvittää se tärkein, eli kuka on pentueen (äiti mukaan lukien) nopein kihara. Olga ja Gösta ovat harjoitelleet kiihdytyskisaa varten säännöllisesti koirapuistossa ja tulevat heittämään kovan haasteen kiharaleirillä tittelit vallanneille Wonkulle ja Seljalle sekä "mustille hevosille". Kamppailu mestaruudesta tulee olemaan kivenkova!:) 

Ensilumi mallia 2009 Jussintiellä

07.11.2009

Talvi on tullut Nurmijärvelle! Lunta satoi sen verran, että jos se nyt pysyisi saattaisi päästä hiihtämäänkin. Koirat ovat olleet ihan innoissaan lumentulosta. Ilonan kanssa lenkit eivät etene, koska sen täytyy alvariinsa piehtaroida ja toisaalta muut vetävät kuin muulit villinä eteenpäin. Ei ihme, että emännän käsivarret pysyvät hyvässä lihaskunnossa. Toisaalta voisihan noita koiria kouluttaa olemaan vetämättäkin...;)

Ulkomuotokurssi jatkuu taas tänä viikonloppuna. Kukka-muori oli tänään mukana ja huomenna taidan ottaa Olgan messiin, kun se on vielä ihan kunnollisessa turkissa. Hauskaa on ollut ja hyvin opettavaista!:)

Göstan ja parin sisaruksen lonkkatulokset tulivat. Lisäsin ne Vesipentujen sivuille. Ihan siltäpä nuo arvioijan silmiinkin olivat näyttäneet kun mitä kuvatessa katsoimme. Ei ole sellaisia tuloksia joita kasvattajana toivoisi, mutta minkäs teet - näillä mennään.

Piristystä synkkään syksyyn tuo aina onneksi bandy-kauden alkaminen, vaikka pelejä joutuukin jännittämään enimmäkseen ruudun ääressä. Terveisiä Tornioon: Heja HTB!!!:) 

Marraskuu eka päivä 2009. Koko jengi pihanurmella

26.10.2009

Viikonloppu vierähti tosi hauskoissa ja opettavaisissa merkeissä ulkomuototuomarikurssilla ja koirien kanssa lenkkeillen. Ajattelin pitää taukoa treenihommista, mutta Gösta-herra on nykyisin niin hemmetin energinen, että ei sitä minun juoksukunnollani saa väsytettyä. Siinä on virtaa kuin pienessä pitäjässä! Niinpä olen tehnyt lenkin yhteydessä muutamaan otteeseen tosi pitkiä linjoja läheisellä isolla viheralueella. Kyllä kiharat nauttivat, kun saavat juosta oikein kunnolla dameja hakemassa. Kukkakin haluaisi menoon mukaan, mutta kun luoksetulo ei ole tässä yhdeksässä vuodessa hioutunut "kovinkaan" luotettavaksi, niin enpä ole päästänyt pitkätukkaa kiharoiden kirittäjäksi!:)

Muuten on kyllä mukavaa kun Kukan jokavuotinen, sinänsä aika huomaamattoman valeraskauden teatraalinen ja kovaääninen loppuhuipentuma, "pentuni ovat hukassa"-viikko on ohi ja se on taas oma itsensä. Tassuissa on lenkeillä kipinää ja Kukka on juossut innoissaan mukana jopa hölkkälenkeillä, mitä se ei tosiaankaan usein tee. Vetreä muori kerrassaan!

Vieressä Sierilän Sannan ottama kuva Hauhon WT-kokeesta. Olemme Olgan kanssa valmistautumassa Reiman walk-up-rastille. Olga ihan selvästi jo odottaa minulta toimintaohjeita. Tai sitten arvelee, että emännällä on varmasti frolicia taskussa!;) 

Hauhon WT:ssä Reiman rasti alkamassa Kuva: Sanna Sierilä

23.10.2009

Kävimme alkuviikosta kuuden vesipennun voimin lonkkakuvissa ja silmätarkastuksessa Turussa. Silmien osalta ei löytynyt huomautettavaa, mutta lonkkakuvat olivat sitten jotain ihan muuta mitä olisin halunnut nähdä; toki parit siistit, mutta sitten löysää ja vielä löysempää lonkkaa.

Muutaman päivän on tämä aloitteleva kasvattaja nyt kulkenut aika mustin miettein. Onneksi nyt jo tuntuu paremmalta eikä vähiten sen takia, että olen onnistunut saamaan kasvattini todella hienoille ihmisille. He ovat ottaneet asian paljon minua paremmin. Ja tottahan tuo - ei kuva koiraa sairaaksi tee. Toivotaan, että löysälonkat eivät jaloistaan kärsi. Göstan kanssa ainakin jatkamme elämää kuten tähänkin saakka. 

18.10.2009

Koekausi 2009 on meidän osalta pulkassa. Ihanaa! Starttasin auton aamulla 6.15 kohti Hauhoa ja kotona olin kahdeksan jälkeen illalla - wt-koe ei ole hoppuisan ihmisen hommaa....;) Onneksi minulla oli 2 kiharaa startissa, niin ei tullut aika pitkäksi ja toisaalta ei ehtinyt paleltua, kun piti rientää rastilta toiselle. Koiria kokeessa oli lähes 80 kpl ja tuomareita 4, jokaisella oma rasti.

Kun aamulla otin kiharat koepaikalla autosta ja Gösta ryhtyi vouhottamaan tavalliseen tapaansa ajattelin, että emme saa pisteen pistettä yhdeltäkään rastilta. Vaan toisin kävi. Vain ensimmäinen rasti, ykkösmarkkeeraus korkean heinäseinämän yli pellolle, oli Göstalle ongelmallinen. Se päätyi kyllä oikealle alueelle, mutta juoksi kuin hullu edestakaisin eikä käyttänyt nenäänsä pätkääkään! Onneksi dami lopulta löytyi ja saimme edes vähän pisteitä (6p). Loput rastit Gösta sitten tekikin hienosti! Reiman seuraamis/markkeerausrasti sujui mallikkaasti (17p), Heikin lähihakurasti tosi hienosti, vaikka haettava alue ei ollut syvä (17p) ja Pekan ohjausrastikin meni kivasti (14p). Lopputulos siis nuorelle herralle ALO3 (54p)!:) Göstalla on vauhtia ja samalla kivaa nöyryyttä, mikä tekee siitä mukavan wt-koiran. Tästä on hyvä lähteä kohti ensi kautta "Kostin" kanssa!:)

Olga-muori aloitti kokeen hienolla lähihaulla (17p). Se pysyi mainiosti kapealla sektorilla ja damit löytyivät vaivatta. Ohjaus oli jo kimurantimpi (12p) ja markkeeraus jostain syystä osoittautui hemmetin hankalaksi (7p). Nytpä tiedän, että pitkiä ykkösiä pitkästä ruohosta lähetettynä,  erilaisen esteiden taakse pellolle on syytä harjoitella... Viimeinen rasti oli sitten meille oikea kunnon testi - parityönä walk-up, jossa toinen otti markkeerauksen ja toinen sokko-ohjauksen ja sitten vaihto. Tällä kertaa Olga EI karannut, vaan teki hyvää työtä, ohjaus varsinkin oli hemmetin hieno! Pisteitä verotti turha käskytys seuraamisessa (14p). Olgan tulos AVO3 (50p).

Tyytyväinen pitää olla päivän saaliiseen! Tulosta tästä lajista osaan arvostaa kovasti, niin helposti se vain lipsahtaa nollille. Nyt on edessä pieni treenitauko, mutta viikonloput pysyvät koirateemassa, ulkomuototuomarikurssi jatkuu ensi viikonloppuna. Mielenkiintoista! 

Olga ja Gunde toukokuussa 2005 Kuva: Maija Päivärinta

11.10.2009

 Noniin, nyt on sitten minunkin osaltani korkattu nome-b-saralla avoin luokka! Päätin lähteä Olgan kanssa Mjösundiin haistelemaan uuden luokan meininkiä ennen talvitaukoa. Nollahan sieltä tuli, mutta silti tuntuu, että tämä nolla kannatti käydä hakemassa! Jostain syystä Olga, joka on yleensä varma markkeeraaja, unohti kakkosesta toisen heiton kokonaan. Se yhdessä epäonnistuneen vesiohjauksen kanssa vei tuloksen nollille. Koe tehtiin kokonaan ns. parityönä ja vähän pelkäsin etukäteen Olgan hallittavuutta uudessa tilanteessa. Kyllähän muori selvästi kuumui, mutta oli hiljainen ja pysyi ihan mukavasti käsissä. Yleisvaikutelma Antti Nurmen sanoin on seuraava: "Rauhallisesti käyttäytynyt koira, joka tänään epäonnistuu ohjaus- ja markkeeraustehtävässä".

Nytpä sitten tiedän, mitä treenata ensi kautta varten! Kiitokset järjestäjille mukavasta kokeesta ja tuomarille leppoisasta arvostelutyylistä!:)

Ensi viikon sunnuntaina on sitten edessä Hauhon wt kahden kiharan kanssa. Saapa nähdä kuinka selviydyn hengissä rastien kiertämisestä tällä kertaa... Olisi kiusaus jättää Gösta kotiin, mutta toisaalta nuori-mies tarvitsee sekin starttikokemusta. Intoa siltä ei tosiaankaan tule puuttumaan, muusta en sitten mene takuuseen!;) 

04.10.2009

Kukkasen Vettenvaltias ja emäntänsä Sari tekevät hienonhienoa sarjaa metsästyskokeen alokasluokassa. Pomarkusta kotiin tuomisena oli kolmas ALO1-tulos putkeen!!:) Kasvattaja röyhistelee rintaansa ja onnittelee!! Ohjaajansa raportin mukaan nuoriherra Voitto jättää nyt nome-kokeet tältä kaudelta ja keskittyy muihin rientoihin. Avoimen luokan aika on sitten ensi kesänä!

SNJ:n päänäyttely oli lauantaina. Leena ja Selja (Vesililja) osallistuivat, tuloksena ERI/NUK2. Onnittelut!

Gösta ja Olga ovat tehneet lenkin yhteydessä jalkapalloviheriöllä pientä ohjaustreeniä. Kukka ja Ilona ovat olleet kriittisenä yleisönä, jalkapallomaaliin kiinni sidottuina tosin. Vanhoja tyttöjä ei noutaminen sinänsä kiinnostaisi, mutta frolicit kyllä! Eli aina kun palkitsen kiharan frolicilla, on myös muistettava tolppaan sidottua yleisöä -  tasapuolista sen olla pitää...;)

Kukkasen Vettenvaltias ja emäntänsä Kuva: Sanna Sierilä

30.09.2009

Syksy tuli kerralla Nurmijärvellekin ja harrastuskausi koirien kanssa alkaa olla aika pikaisesti ohi. Onneksi on vielä muutama koitos kiharoiden kanssa ennen talvitaukoa. Tosin jos tulosta meinaisi saada niin treenaamaan pitäisi ehtiä, mutta aika on vain niin kortilla. "Pihapiirissä" tehdyillä harjoituksilla on nyt vain pärjättävä, ei muu auta.

Kävimme Maken kanssa muutaman päivän yhdistetyn työ- ja lomakeikan lämpimässä Italiassa, Riminillä. Tarkkailin tietysti paikallista koiraelämää. Rotukoirista labradorit olivat parhaiten edustettuina ja monet niistä vieläpä aika kivan näköisiäkin.

Vieressä kesäinen kuva Kukasta (joka tiputtaa parhaillaan turkkia urakalla!) tuomarin syynissä SAFAssa 2007. Ulkomuotokurssilla meillä on ensi viikonloppuna ohjelmassa mm. kotimaiset rodut. Ensimmäinen koulutusviikonloppu oli todella ajatuksia herättävä ja hyvin vedetty kokonaisuus. Odotan jatkoa mielenkiinnolla!:)

Vesipentueen lonkkarintamalta kuuluu vähän mukavampiakin uutisia. Onnin (Vesisota) lonkat lähtivät Kennelliittoon arviolla b/b. 

Kukka tuomarin syynissä afgaanierkkarissa 2007

21.09.2009

Ollen (Vesikiitäjä) lonkat d/d. Lokakuussa koekauden jälkeen kuvataan sitten lisää ja nähdään, onko Olgan ja Tarraksen taitava pentue myös kokonaisuudessaan huonolonkkainen. Tosi ikävää, mutta minkäs teet. Varsinkin kun ei näitä vikoja näe ainakaan vielä tässä vaiheessa koirasta päällepäin, eikä osaa varautua tuollaisiin kirjainyhdistelmiin. 

20.09.2009

Olgan lapset ovat kunnostautuneet tänään koerintamalla. Demi (Vallisneria) ja Åsa starttasivat Inkoon tottelevaisuuskokeessa ensimmäisen kerran avoimessa luokassa. Tuomari Harri Laisi arvosti parivaljakon reipasta ja täsmällistä suoritusta ja tuloksena oli upeat 191 pistettä, kp, ja luokkavoitto (1/11)!! Lämpimät onnittelut Åsalle! Mihin te vielä ehdittekään....?

Voitolla ja Sarilla oli ohjelmassa Vesilahden nome-kokeen alokasluokka, tuomarina A-P Fontell. Tuloksena startista oli viikon sisään jo toinen ALO1-tulos!! Onnittelut taas kerran Tampereelle Lammin laumalle. Tästä on hyvä "pikkuveen" kanssa jatkaa treenejä kohti tulevaa kautta ja ylempiä luokkia!:)

Ja vielä yhdet onnittelut tähän perään: Onnea tuore Fi MVA "Santtu" (Caballus Vagabond) ja Erja!!

Omien koirien kanssa viikko ja viikonloppu on mennyt ihan lenkkeillen ja pientä treeniä tehden. Göstalla on intoa ja vauhtia ihan järjettömästi ja riistakin tuntuu nyt kelpaavan. Sen sijaan keskittyminen ei kyllä aina ole parasta mahdollista ja dameja se edelleen palauttaa mielellään narusta heilutellen. Katsotaan, josko ilmoitan sen yhteen wt-starttiin ihan koekokemuksen vuoksi. Olga on pelannut treeneissä loistavasti. Se tuntuu nyt olevan sen verran vireessä, että olisi kiva päästä johonkin kokeeseen ihan vain nauttimaan sen kanssa starttaamisesta, tuli tulosta eli ei!=) 

Demi (Vallisneria) toko-treeneissä Kuva: Åsa Granström

13.09.2009

Oikein onnistunut kiharamestaruusviikonloppu on takana. VIHDOIN Olga teki kokeissa sen mitä olen tiennyt sen osaavan ja saimme alokasluokasta ykköstuloksen!!=) Minut palkittiin myös parhaana alo-ohjaajana, mikä kyllä lämmittää mieltä. Kun muistaa millaista mekkalaa olen Olgan kanssa aikoinaan kokeessa pitänyt, niin eteenpäin on vissiin menty tälläkin rintamalla!;) Kauniin sunnuntaipäivän täydensi se, että Voitto-poika ja Sari (Vettenvaltias) nappasivat myös ALO1-tuloksen hienon suorituksen päätteeksi. Tosi lämpimät onnittelut vielä nuorelle herralle ja ohjaajalle!! Alo-mestaruuden veivät myös ykköstuloksella Anne ja Gitta. Kokeen kolme ykköstä tulivat kiharoille, mikä oli hieno juttu. Joskus ne pelaavat nämä käkkäräturkitkin!

Lauantaina ratkottiin varsinaiset kiharamestaruudet avo- ja voittajaluokassa. Kiharamestariksi nousi tiukan taistelun jälkeen Litti Timon ohjaamana (VOI1), Röllin ja Sarin (VOI2) antaessa kovan vastuksen. Onnittelut molemmille! Kun vielä säät suosivat, järjestelyt pelasivat ja tuomari oli mukava herrasmies, niin mikäs oli viikonloppua viettäessä metsästyskokeen merkeissä.. Kyllä kiharaporukka osaa!:)

Vieressä kuva tuoreesta avo-luokan nome-koirasta. Tänään oli tosi mukava startata Olgan kanssa kokeessa. Se oli rauhallinen, kuuliainen ja teki hommia hyvässä yhteistyössä. Ihana muori!=) 

Olga . Kuva Hannie Warendorf

07.09.2009

Minut on hyväksytty kahden viikon päästä alkavalle ulkomuototuomarikurssille. Koirasilmätesti ja haastattelu menivät molemmat "läpi". Tuomarikurssilaisia on reilut parikymmentä kappaletta ja mukana nimilistasta päätellen jokunen muukin noutajaihminen. Edessä on varmasti mielenkiintoinen ja haastava syksy!:) 

06.09.2009

Kukkasen Vettenvaltias, eli Voitto on saanut ALO2-tuloksen Harri Sivènin tuomaroimasta Mjösundin nome-kokeesta!! Hienoa pikku-vee ja Sari! Kasvatin ensimmäinen nome-b-tulos maistuu kyllä aika makealta, pakko myöntää!!:)

Me kävimme Eevan ja tollereiden kanssa aamulla tekemässä kunnolliset nome-harkat. Tarkoituksena oli testata, miten koirat pelaavat riistoilla ja  kannattaako noiden kanssa lähteä kokeisiin starttaamaan. Teimme koirille vesiohjaukset, markkeeraukset ja lopuksi haun, jossa oli monenlaista riistaa. Olgalla ei ollut tehtävissä  ongelmia, ainoastaan halu palauttaa riistat maan kautta, jos siihen on mahdollisuus, on aika ärsyttävää. Mutta palautukset sinänsä olivat hienot ja tulivat perille saakka. Gösta teki muuten kelpo suoritukset hyvällä vauhdilla, mutta hakualueelta varisten tuominen oli turhan nihkeää. Muu riista, jopa kani ja sorsa, löytyivät kohtuullisen nopeasti, varikset sen sijaan "löytyivät" kovin kovin hitaasti. Jännä homma...;) Päivän parhaan haun teki Löwe-tolleri; hyvä jos Eeva ehti edellisen riistan laittaa kassiin, niin seuraava oli jo tulossa. Kyllä ne punaturkitkin osaavat!!

Loppupäätelmä treeneistä on sellainen, että Olgan kanssa kannattaa mennä kokeisiinkin kokeilemaan, mutta Göstan nome-startit siirtyvät ensi kauteen. Varistenkin on tultava hausta nopeasti emännälle käteen! 

02.09.2009

Vihdoin olen saanut kaivettua damit kaapista. Monta harjoitusta en ole kiharoiden kanssa ehtinyt tekemään, mutta jokusen pienen noutosession kuitenkin. Koirat ovat olleet harjoituksissa aika fiiliksissä ja tehneet kohtuullisen hyvää työtä. Göstan pahin uhmaikä on ehkä hellittämässä. Se kyllä kantaa vieläkin mielellään dameja narusta ajoittain, mutta muuten hommissa on tekemisen meininkiä. Pieni tauko on tehnyt selvästi hyvää Göstalle. Se osaa nyt jo keskittyä markkeerauksiinkin ihan toisella tavalla kun kesä-heinäkuussa. Ehkäpä siitä vielä kehkeytyy ihan kelpo noutaja!

Pakko on jälleen todeta, että wt-tyyppinen harjoittelu on niin paljon helpompaa näillä seuduilla, kun nome-kokeisiin valmistautuminen. Kunnon vesialueita ja kaislikoita joutuisi hakemaan ties mistä (jos niitä edes jossain on!), mutta omiin  wt-harkkoihin sopivia peltoja löytyy ihan läheltä.

Kyllähän minä olen ehtinyt havaita koetilanteissakin, että se mikä joskus sujuu wt-kokeessa ei ikinä suju nome-kokeessa. Lajinomaista harjoittelua tarvitaan tälläkin puolella, jos meinaa tuloksia saada! Niinpä päätin, että ainoat startit tälle syksylle ovat mahdollisesti lokakuun wt-kokeissa. Olga tosin  saattaa käydä kiharamestaruudessa kannatuksen vuoksi, mutta sieltä en ihmeitä odota. Kun Olga näkee kaislikon, veneen, riistat ja ihmiset niin taas mennään....:) 

Onnin (Vesisota) vauhdikas veteenmeno Kuva: Minna Halonen

25.08.2009

Pitkä viikonloppu vierähti rattoisasti Seinäjoella 16-17-vuotiaiden nuorten yleisurheilun SM-kisoissa. Oli oikein a-luokan reissu, kun lapset ja koirat sai jättää anopin hoitoon. Luksusta! Seurasimme nuorten urheilua kolme päivää aamusta illansuuhun ja illalla olivat sitten ohjelmassa Berliinin kisat ja jälkipelit sportti-baarissa. Urheiluporukka ei paljoa siten eroa koiraporukasta - sama aihe jaksaa kiinnostaa aamusta iltaan!;)

Siirin kisat sujuivat mainiosti. Perjantaina pika-aidoissa alkueräjuoksu toi paikan finaaliin, jossa sijoitus oli kuudes. Heti perään alkaneissa pituushypyn karsinnoista aukesi tie lauantain finaaliin, jossa vihdoin kaksi kautta solmussa ollut hyppy löytyi. Siiri ponkaisi myötätuulessa yllätyshopealle, tuloksella 580cm. Sunnuntaina oli jäljellä "päälaji", 300m aitajuoksu. Aamuinen pieni kuume ei estänyt Siiriä juoksemasta suomenmestariksi uudella hienolla ennätysajalla. Maaottelupaikkaan olisi pitänyt juosta kolme kymmenystä lujempaa. Mutta ehkä ensi vuonna sitten! Vieressä kuva Siiristä pituushyppyfinaalista.

Nyt kun urheilukausi on päätapahtumien osalta ohi on ruvettava treenaamaan koiriakin. Gösta on alkanut ainakin tuuppia ja tuijotella minua siihen malliin, että sillä näyttäisi olevan haluja damien noutoon. Pitää käydä nyt illalla testaamassa, osaavatko nuo pitkän tauon jälkeen enää yhtään mitään!? 

Siiri lentää hopealle Kuva: Petri Naukkarinen (NU-99)

16.08.2009

Ensin kivoja koirauutisia kärkeen. Olgalle on suunnitteilla seuraavasta juoksusta mielenkiintoinen keinosiemennyspentue. Pentue toteutetaan yhteistyössä Tiinan kanssa ja tulee Caballus-kennelin nimiin. Tietoja tulevasta pentueesta voit katsoa täältä.

Työ- ja urheiluriennot ovat menneet koirien treenien ohi tälläkin viikolla. Onneksi sentään Samuli vetäisi eilen kiharoille aika pitkät pallonoutoharkat takapihalla sillä aikaa kun me tuijotimme Berliinin MM-kisoja. Oli huvittavaa seurata kuinka hyvin kiharat pientä ohjaajaa tottelivat. Tosin Olga tapansa mukaan ei malttanut olla lähtemättä paukkunoutoihin. Gösta oli tässä suhteessa nöyrempi. Kukka ja Ilona eivät palloharkoista piitanneet vaan makasivat sohvalla kisastudiossa. Kunnon penkkiurheilijoita nekin!

Samalla kun Berliinin kisat alkoivat starttasivat myös nuorten yleisurheilun arvokisaviikot. Santeri osallistui 14-15-vuotiaiden SM-kisoihinsa, paikkana oli Harjavalta, lajina 3000m kävely. Kisat sujuivat vallan mainiosti. Santeri paranteli ennätystään minuutilla tuloksena pronssimitali. Seurakaveri Mikko käveli ylivoimaiseen suomenmestaruuteen. Myös joukkuekulta matkasi poikien mukana Nurmijärvelle. Vieressä kuva mitalisteista ja valmentajastaan Päivistä iloissa tunnelmissa palkintojenjaon jälkeen. Ensi viikonloppuna ovat sitten vuorossa Siirin SM-kisat Seinäjoella. Kyllä urheilunystävällä nyt pitää kiirettä!:) 

Tuoreet SM-mitalistit, Santeri ja Mikko, sekä valmentaja Päivi

10.08.2009

Kukka ja Olga saivat juoksunsa päätökseen, joten jonkinlaiset edellytykset koirien aktivoinnille ovat taas olemassa. Valitettavasti vain Ilona-muori ei ole kuullut sellaisesta käsitteestä kuin vaihdevuodet ja aloitti uskollisesti juoksunsa isompien tyttöjen vanavedessä. Onneksi Gösta ei ainakaan toistaiseksi ole mummelin virityksiä noteerannut.

 Pitkän riistattoman jakson jälkeen sulatin sunnuntaiksi ainokaiset varikseni. Erja ja Olle lähtivät mukaan aamutreeneihin. En tiedä oliko tauko tehnyt hyvää, mutta molemmat nuoret kiharapojat hakivat vaakut metsästä mukavasti. Hauskaa huomata, että taippari menisi ehkä läpi tänäkin syksynä, jos ei olisi sattunut menemään jo vuosi sitten!:) Ehkäpä ne joskus tuovat niitä kokeessakin yhtä hienosti? Ainakin näin sopii toivoa!

Kun varikset oli kertaalleen haettu veimme ne vielä muistiin ja siirryimme eri paikkaan harjoittelemaan vesiohjauksia ja pitkiä vesimarkkeerauksia siten, että heittäjä oli vastarannalla. Gösta oli ensin aivan ihmeissään tilanteesta - sen mielestä oli vallan ennenkuulumatonta, että joku heittää damin vastarannalle. Mutta kun tehtävää vähän helpotettiin sai Göstakin juonesta kiinni. Ollelle ja Olgalle ei tämä tehtävä tuottanut hankaluuksia. Vesiohjauksissa huomasin, että olisi hyvä opettaa omatkin kiharani Ollen tavoin palaamaan uimalla samaa reittiä takaisin. Mahdollisuus vaihtamiseen moninkertaistuu, kun kihara pääsee palauttamaan rantoja pitkin...

Oli tosi mukavaa pitkästä aikaa tehdä koirille kunnon treenit. Olga pelasi ihan mallikkaasti, sen voisi ehkä kannatuksen vuoksi vaikka ilmoittaa kiharamestaruuteen. Göstan kanssa sen sijaan olen kahden vaiheella, toisaalta olisi kiva saada nuorelle innokkaalle koiralle toinenkin nome-startti tälle kaudelle, toisaalta se on vielä niin raakile ja kesken. Pitää miettiä! 

Gösta ja Olga pohjoisessa 2009

03.08.2009

Viime viikko on vierähtänyt aikalailla yleisurheilukenttien reunoilla kisoja seuraten. Ja samaa selkeää linjaa mennään tämänkin veckan alku, sillä kun Kukka ja Olga potevat vielä pari päivää juoksujaan ei treenaaminen ehkä tuota toivottua lopputulosta.

Siiri starttasi lauantaina ensimmäistä kertaa aikuisten SM-kisoissa eli Kalevan Kisoissa, lajina naisten 400-metrin aitajuoksu. Alkueristä pääsi sunnuntain finaaliin 8 nopeinta naista ja sinne oli Siirilläkin kova hinku. Kuten koirapuolella, niin myös näemmä yleisurheilussa, erilainen "maasto" voi tehdä kokemattomalle starttaajalle tepposet. Leppävaaran uusi, nopea mondo siivitti Siiriä eteenpäin sen verran kovalla vauhdilla, että askeleet eivät loppusuoralla enää sopineet alkuunkaan suunnitellulla tavalla aitojen väliin. Finaalipaikka jäi tällä kertaa siis haaveeksi. Vieressä hauska kuva Siiristä maalisuoran alussa. Voidaan kysyä, onko lajina aitajuoksu vaiko kenties pituushyppy?;) 

Siiri Kalevan kisoissa; finaalipaikka karkaa!  Kuva: Ilkka Hemmilä

27.07.2009

Aurinko paistaa ulkona ja minulla on vielä viikko lomaa! Ajelin eilen illalla kotiin Kiharaleiriltä. Reissu oli minulle tällä kertaa varsin helppo ja lyhyt, sillä minulla ei ollut mukana yhtään koiraa tai perheenjäsentä. Kyydissäni matkusti lauantai-iltana leiripaikalle hauska herra norjasta, eli näyttelytuomarimme, ja kirjava kasa näyttelyrekvisiittaa. En ilmoittanut koiriani näyttelyyn kun päätin, että olen kehäsihteerihommissa tänä vuonna. Olga onkin parhaillaan tekemässä uutta turkkia ja Kukan kanssa juoksun kourissa, joten sen mukaan ottamisessa ei olisi ollut mitään mieltä. Ja Gösta nyt on muuten vain vielä keskenkasvuinen nulikka, tosin kauniissa turkissa!:)

Ilta leiripaikalla ja kiharaerikoisnäyttely sujuivat leppoisissa merkeissä. Tuomarimme oli kovasti ihastunut kauniiseen leiripaikkaan ja siihen, että sai pitkästä aikaa arvostella näin ison määrän kiharoita. Erityisesti suomalaisen kiharaväen reilu ja rento meininki leirin ja näyttelyn aikana teki häneen vaikutuksen. Tuomarimme totesikin, että Norjan tv:ssä esiintyvä värikäs ja viinaanmenevä hahmo "Pirkka" taitaa olla vain osatotuus suomalaisesta kansanluonteesta...;)

Sain jokunen päivä sitten Onnin omistajilta pari kaunista treenikuvaa, joista toisen laitoin tähän päivityksiin ja toisen Vesipentujen sivuille Onnin kohdalle. Kyllä Suomen kesä on ihanaa ja kaunista aikaa!! 

Onni-poika (Vesisota) uimassa Kuva: Minna Halonen

18.07.2009

Pohjoisenkeikka on heitetty ja taas kotona. Vietimme Simossa ja Torniossa rattoisia lomapäiviä. Tosin aluksi kelit olivat niin kylmät, että edes sääsket eivät tarjenneet lennellä veriaterioita etsimässä. Mutta tulivathan ne lämpimät kelit takaisin ja samalla sääsket ja lukuisat paarmat. Ihana Suomen suvi...=)

Startti Tornion nomekokeissa jäi tekemättä vaikka koirat oli sinne ilmoitettu. En malttanut jättää Raahen SM-viestien toista kilpailupäivää väliin, kun Nurmijärven joukkueilla tuntui olevan hyvä vire päällä jo lauantaina. Ajattelin, että ehtiihän nuo seuraavat alonollat hakea myöhemminkin pois kuljeksimasta!;)

Koirille, ja erityisesti tietenkin kiharoille, pohjoisen loma on aina ihanaa aikaa. Niiden lomailu kului uiden, riehuen ja nurmella piehtaroiden. Muutamaan otteeseen innostuin heittelemään niille dameja veteen ja rantaruohikkoon, mutta muuten jätimme treenailut suosiolla väliin. Ehkä täällä kotona jaksan taas ryhdistäytyä tämänkin asian suhteen. Kiharaleirillä, joka häämöttää jo lähellä edessä, saa ainakin aina uutta innostusta koirarintamalle!

Nappasin koirista muutaman ei-niin-hyvälaatuisen kuvan. Göstasta on pari otosta sen kuvissa ja Ilonasta myös yksi räpsäys. 

Myöhästynyt Juhannuskokko Simossa 15.7.2009

 01.07.2009

Heinäkuu on alkanut ja lomat ovat ovella! Pääsimme kiharoiden ja Samulin kanssa nauttimaan rattoisista hellepäivistä Jämsänkoskella. Sillä aikaa kun nuoriso treenasi aitajuoksua me uimme ja koirat noutivat dameja ulapalta.

Päätin lopulta, että starttaan loman aikana perinteisesti kokeessa Olgan kanssa ja kun peruutuksia tuli, niin ilmoitin Göstankin varakoiraksi. Olen näyttänyt koirille pariin otteeseen riistaa ja se on kelvannut Göstallekin ihan ilman ongelmia. Mielenkiintoista nähdä, miten se toimii riistalla koetilanteessa tällä kertaa. Olgasta nyt puhumattakaan....;)

Muistoja 90-luvun alusta. Ensimmäinen koirani Sere, pikku-veljeni Sami ja Hanna-serkku

21.06.2009

Sateinen juhannusviikko on kulunut enimmäkseen yleisurheilukisoissa ja treenikentillä, mutta myös koiria olen ehtinyt liikutella ja treenata. Sain "Tarraksen-Evalta" hyviä neuvoja siihen, että nuoren kiharan kanssa ei saa pitää liian kiirettä ja vaatia siltä liikaa, ennen kun sen itseluottamus on tarpeeksi korkealla tasolla. Niinpä olen tällä viikolla tehnyt vain markkeerauksia ja hakua. Lähihaut ja ohjaustehtävät ovat nyt olleet hyllyllä.

Olen käyttänyt treeneissä riistaa, lähinnä jäistä, kun en jaksa sitä sulattaa. Tänään kuitenkin kokeilimme Erjan kanssa kuinka koirilta sujuu eri riistalajeilla täytetty hakuruutu. Koska otin molemmat koirat yhtä aikaa mukaan treenipaikalle, oli hyvä, että ulkopuolisia koiria oli paikalla vain yksi. Odottaminen puussa, kun ohjaan toista koiraa, ei ole varsinkaan Göstalle" kovin" mielestä noissa tilanteissa...

Omien koirieni osalta hakutyössä oli aluksi toivomista. Ne laajensivat hakualuetta liian nopeasti ja juoksivat lähellä olevien riistojen yli valtavalla vauhdilla. Sen sijaan Gösta ja varsinkin Olle yllättivät meidät positiivisesti vallan mukavilla riistan ylösotoilla. Lokki, varis, fasaani ja pulu tulivat ruudusta ihan omatoimisesti. Ehkäpä tämä vielä jossain vaiheessa sujuu kokeessakin!?:)

Kun hakualue aluksi tuppasi turhaan laajenemaan teimme vielä kaikille uudet hakualueet siten, että riistat olivat lähellä. Ja lopuksi vesinoutoja dameilla ja muistilinja fasaanilla. Ollen veteen menot olivat yhtä mahtavia kun viime kesänä - täyttä laukkaa hienolla korkealla loikalla veteen!=)

Koirieni vesinoutoja ja toivottavasti vesiohjauksiakin pääsen hiomaan tulevalla viikolla, kun lähdemme Jämsänkosken pika- ja aitajuoksukarnevaaleille. Nurmijärvellä kun ei tuota vettä liiemmin ole, niin täytyy ottaa ilo irti, kun pääsee kerrankin veden ääreen. Harmi vain toisaalta, kun nuo eivät ole esim. kiekkokarnevaalit. Sieltä voisi helpommin löytyä  riuskoja heittäjiä linkoamaan dameja ulapalle!=)

Gösta Nome/wt-leirillä huhtikuussa Kuva: Sanna Sierilä

14.06.2009

Vieressä kuva Kukasta viime viikonlopun SAFAssa. Aikamoinen kaunotarhan se on kun niin tahtoo!=)

Koirarintamalta ei ole muuta kummempaa raportoitavaa. Olen vain havainnut, että Göstalla on nykyisin tekemisessä intoa enemmän kuin järkeä. Vauhtia piisaa vaikka muille jakaa, mutta sen otteet dameista ovat huolimattomat ja luovutuksissakin se hätäilee. En tiedä onko tämä joku ikäjuttu vai mikä.

Olga sen sijaan pelaa dameilla (ja riistoillakin sen mitä olen tehnyt) hienosti, tekee täsmällistä työtä kaikenkaikkiaan. Kun vain saisi sen nykyisen kotiosaamisen joskus siirtymään kokeisiinkin nome-b-puolella. Välillä vain tuntuu olevan usko "vähän" koetuksella näiden kiharoiden koekäyttäytymisen kanssa.... Noh, onneksi on noita nome-kokeissakin pelaavia kiharoita olemassa vaikka ne eivät ainakaan toistaiseksi majaile tässä talossa.

Urheilurintamalta sen sijaan on hauskoja uutisia. Ajelimme eilen Siirin kanssa Jyväskylään nuorten eliittikisoihin, jossa hän kokeili miten sujuvat naisten 400 metrin aidat. Aitominen oli aika räpeltämistä, mutta loppuaika silti hieno 64,88s, mikä alittaa naisten Kalevan-kisarajan sekunnilla. Siiri pääsee nyt haistelemaan aikuisten SM-kisatunnelmaa heinä-elokuun vaihteessa! 

Kukka SAFAssa 2009 Handleri Tuuli Koivumäki Kuva: Antti Ruotsalo

10.06.2009

Afgaanien päänäyttely meni Kukka-muorin osalta kivasti. Kahden vuoden näyttelytauko oli tehnyt hyvää, Kukka selvästi nautti kun pääsi pitkästä aikaa "parrasvaloihin" ja innostui jopa esiintymään reippaasti. Tuloksena ERI (jota jaettiin aika nihkeästi näissä karkeloissa) ja sijoitus veteraaniluokan kolmanneksi. Pitänee kaivaa Kukkis sohvan pohjalta kisoihin taas vuoden päästä!

Pääsin jälleen hyödyntämään Sannan hienoja kuvia ja vein Vesipentujen sivuille uudet WT-leirillä otetut kuvat Simosta, Seljasta ja Wonkusta. Göstasta laitoin uuden otoksen etusivulle.

Kiharoiden treenitauko on myös päättynyt. Kovin paljon en ole ehtinyt tekemään, sillä Siirin yleisurheilukausi on pyörähtänyt käyntiin täydellä teholla ja pitää meitä huoltojoukkojakin kiireisenä. Gösta on treenaillut varisten noutamista. Liekö nämä oman pakastimen linnut sille jo tuttuja, mutta minkäänlaista empimistä tai riistalla roikkumista ei viime päivinä ole ollut. Tänään menin pitkästä aikaa lähipellolle tekemään linjoja dameilla ja variksella. Koirilla oli tosiaan vauhti päällä! Molemmat tottelivat jopa pysäytyspillitystä aika kivasti ja ottivat ohjausta. Huomenna taidan kokeilla lähihakua, jos vain jossain vaiheessa ehdin! 

Visa ja Väinö (Vetehinen) päiväunilla Kuva: Katriina Juvakka

03.06.2009

Kun me kävimme kiharoiden kanssa harrastamassa alonollaa Hattulassa Sari ja Voitto uurastivat Lapuan pelloilla WT-kokeessa. Kotiintuomisena hikisestä urakasta oli ALO3-tulos. Onnittelut!

Minulla on mennyt alkuviikko ihan viikonlopusta toipuessa. Odottelen vain treenimotivaation palaamista mahalaskun jälkeen. Göstan suhteen tilanne ei ole huono. Kun se pääsee eroon epävarmuudesta riistan ylösotossa on sen kanssa mukava mennä nome-kokeisiinkin. Mutta tuo Olgan kokeessa päälle iskevä riistan piilotteluvimma on kyllä hankala juttu. En tiedä pääseekö siitä kouluttamisella ikinä eroon luotettavasti. Hyvät vinkit asian suhteen ovat tervetulleita!=)

Päättäjäisviikonloppuna pikkuveljeni kävi meillä kyläilemässä. Nuorimies on hankkinut itselleen mukavan, tilavan "perheauton". Tuollaisella olisi tyylikästä karauttaa ensi viikonloppuna Kukan kanssa afgaanien päänäyttelyyn!=) 

Pikku-veljen tilava perhemersu

31.05.2009

Kävin tänään heilumassa Hattulassa Kiharakerhon NOME-B ALO-kokeessa yleismiesjantusena ja järjestelijänä. Ja siinä sivussa aloitin omien koirien kanssa metsästyskoekauden ihan yhtä huonosti kuin aina ennenkin. Kotiin ajelin auto täynnä tavaraa ja peräluukussa kaksi alo-nollakoiraa. Onneksi koejärjestelyt menivät hienosti, tuomari oli ihana ja ilma mahtava, niin reissu ei tuntunut aivan liian masentavalta.

Kummankin koirien tulokset kaatuivat ongelmiin hakualueen riistan kanssa. Hienot vesityöt (ykkönen, ohjaus, ja pitkä ykkönen) tehnyt Olga toi ruudusta yhden fasaanin kauniisti käteen ja piilotti sitten seuraavan jonnekin ruudun perälle. Erona viime vuoden kokeisiin olivat kauniit palautukset käteen. Muuten tuntuu silti, että Olgan alkukantaiset vaistot pääsevät hakualueella valloilleen. Tällä menolla haastamme Monnan kunnioitettavan nollaputken ihan tosissaan...;)

Gösta-poika oli siis ensimmäisessä nome-kokeessaan. Se pysyi kivasti käsissä, vaikka oli selvästi täpinöissään. Vesityöt menivät hyvin ja ohjauskin saatiin talteen. Göstan tulos kaatui riistan ylösottoihin - se empi jo ohjauslokilla, kanilla vielä enemmän ja lopulta ei tuonut yhtä hakuruudun varista. Toisen sitten kyllä toi. Liekö ollut mukavamman hajuinen? Positiivista Göstan kokeessa olivat kauniit palautukset. Riistan ylösottoihin pitää saada rohkeutta ennen kun on kokeisiin uudelleen asiaa. 

 23.05.2009

Kukkasen Vesiputous eli "Vepu" ohjaajanaan omistajansa Milla starttasivat tänään taipumuskokeessa Hauholla, tuomarina Risto Heikkonen. Vepu selvisi päivän tehtävistä hienosti tuloksena hyväksytty taipumuskoe! Yleisvaikutelma kuuluu näin: "Tekee hyvän vesityön, sekä on myös tehokas hakualueella. Ohjaaja voisi jatkossa kiinnittää huomiota koiran kaarteluun palautuksissa. Suorittaa kaikki päivän tehtävät helposti."

Paljon onnea Milla!! Ja tsemppiä treeneihin kohti uusia haasteita; nome- ja wt-kokeita!

Viime päivinä elo täällä Nurmijärvellä on muistuttanut muinaista tv-sarjaa "Villi Pohjola". Torstaina Kukka järjesti meille ja naapureille luontohetken ajamalla näädän aidan takana olevaan koivuun ja pitämällä sen siellä kunnon metsästyskoiran tapaan niin pitkään, että minä tulin lenkiltä ja otin suuren metsästäjän sisälle!=) Näätä oli todella kiukkuinen, murisi ja sähisi puussa ja varmasti kirosi puun alla päivystävän pitkätukan sinne jonnekin!;) Eilen luontoteema jatkui kauriin (tai kuten Samuli totesi Bambin) kohtaamisella ja tänään kaiken huipennukseksi tuijotimme kiharoiden kanssa 20-metrin päästä hirvimullikkaa silmiin pururadalla. Ihan hirvittää, että minkä villieläimen kohtaamme huomenna....! 

Vepu hakuruutuun menossa treeneissä Kuva: Milla Enberg

 19.05.2009

Viikonvaihteeseen ja alkuviikkoon on mahtunut paljon pientä puuhailua kiharoiden kanssa. Riistaprojekti on edennyt hyvin, sulatetut varis ja lokki kelpasivat Göstallekin mainiosti. Eilen näytimme kania minun koirieni lisäksi Vepulle ja Ollelle. Pitkäkorvan ylösotossa ja palautuksissa ei ollut vaikeuksia.

Kiharat ovat myös päässeet tekemään tämän kauden ensimmäiset vesinoudot lokilla. Olgalla homma toimi hienosti vanhasta muistista. Gösta tuppaa vielä ottamaan linnusta vedessä siipiotteen ja niinpä rannalla on suoritettava otteen korjaus ennen palautusta. Dameilla Gösta suureksi ällistyksekseni teki palautukset minulle käteen ilman tiputtelua ja ravistelua. Heh, tässä asiassa ominaisuudet ovat onneksi hypänneet yhden polven yli, sillä Olga-äiti oli melkoisen sitkeä "pudotan ja ravistan"-aatteen kannattaja nuoruudessaan!;)

Sunnuntaina ajelin Göstan kanssa UMN:n nome-treenipäivään Fiskarsiin. Kouluttajana toimi todella miellyttävä tuttavuus, Jonne Rautio. Hänen rempseässä ja kannustavassa ohjauksessaan teimme mahtavissa olosuhteissa monenlaisia linjaharjoituksia, joita vaikeutettiin häiriömarkkeerauksilla. Treeneissä oli teemana myös erilaisten esteiden ylitys. Ihan lopuksi koirat pääsivät tekemään vesinoutoja. Gösta teki harjoitukset hyvällä sykkeellä ja vauhdilla. Odotusaikana se on yhä aika ärsyttävä sähläri, mutta hyväksyn sen niin kauan, kun se oman suoritusvuoron aikana on työorientoitunut ja kuuliainen. 

Olga ja Gösta 16.5.2009 kotipihalla

 14.05.2009

Koirahommat ja arki olivat meillä muutaman päivän telakalla, kun kävimme 5 päivän reissulla Lontoossa koko perheen voimin. Koirat jäivät tietenkin kotiin ja  vanhempani ajoivat niitä hoitamaan Torniosta saakka. Hyvin hoidettujen koirien lisäksi meitä odotti paluulennon jälkeen kotona pestyt ikkunat ja tyylikkäät verhot. Aika luksusta!=)

Lontoossa ehdimme puuhailla kaikenlaista. Lauantaina suuntasimme katsomaan valioliigan ottelua Fulham-Aston Villa, jonne olimme varanneet liput hyvissä ajoin kotimaasta käsin. Ottelu oli hieno kokemus - taitavia pelaajia, paljon maaleja, hieno tunnelma ja kaunis ilma. Futiksen lisäksi urheilimme puistossa, kävimme vahakabinetissa, Towerissa ja ajelimme kerrosbusseilla. Ja tietenkin shoppailimme ja pyörähdimme pubissa. Lontoo on hauska kaupunki!!=)

Heti kotiin palattuani kaivoin jäiset linnut esille ja tein niillä kiharoille linjoja. Mitään ongelmia ei ollut. Pitää nyt muistaa sulattaa ne ja toistaa harjoitus. Ensi viikonloppuna menemme Göstan kanssa Uudenmaan noutajakoirayhdistyksen nome-koulutuspäivään. Toivottavasti pääsemme kokeilemaan ainakin vesityötä. Uudenmaan ohjus jää meiltä väliin wt-tuloksen takia.

05.05.2009

Kukka on niin nätissä kunnossa ja kivassa karvassa, että päätin ilmoittaa sen afgaanien päänäyttelyyn veteraaneihin. Taukoa kehistä on kertynyt kaksi vuotta! Nyt pitää orientoitua neidin selän nyppimiseen, ellei se ehdi itsekseen "aukaista" selkäänsä säiden lämmetessä.

Kiharoiden kanssa kävimme eilen pitkästä aikaa tekemässä treeniä riistalla. Vepun taipparit lähestyvät ja kokeilimme kuinka sujuu hakuruutu variksilla. Vepulla ei ole riistan kanssa ongelmia ja palautukset ovat kauniit. Samalla sitten saivat myös minun koirani ja Olle muistella raakkujen noutamista talven tauon jälkeen. Gösta-herra oli pitkän riistattoman ajan jälkeen mahtavasti ruosteessa. Olgalla ei lintujen kanssa ollut ongelmia. Palautusten kanssa vain saan olla tarkkana, ettei lähde vaihtamaan.

Kun jo alkukaudesta olisi kiva kokeilla nome-kokeita Göstankin kanssa menin heti tänään läheiselle pellolle mukana jäinen varis ja lokki. Tein koirille linjoja linnuilla. Olga teki suoritukset kauniisti koko ajan. Gösta epäröi ensimmäisillä kerralla, mutta kolmannella sessiolla ylösotot olivat jo ripeitä ja palautukset nopeita. Hyvä homma! Muutaman päivän sisällä teen saman homman sulilla linnuilla. Eiköhän se tästä rupea sujumaan! 

03.05.2009

Jo neljäs Olgan lapsi osallistui tänään WT-kokeeseen,  kun Sari ja Voitto (Kukkasen Vettenvaltias) kävivät perehtymässä lajin saloihin Taipalsaaressa. Kokeen tuomaroivat Pekka Uusimäki ja Mika Lappalainen.

Tehtävät kokeessa kuulostivat aika haastavilta, mutta hyvin Voitto-herra oli niistä kokonaisuutena selvinnyt. Kovan työn tuloksena Voitto ja Sari saivat  rasteilta kasaan hienot 52 pistettä ja tulokseksi ALO3!! Vaikka en vielä tiedä rastipisteitä, niin ymmärtääkseni yksi rasti oli mennyt muita huonommin ja pudottanut tuloksen kolmoseen. Hieno juttu silti! WT on herkkä laji, jossa tulos lipsahtaa kovin helposti nollaksi. Lämpimät onnittelut Sarille ja Voitolle, sekä Pertille!!=)

Vappu-viikonloppu on meillä täällä vietetty ihanassa kesäisessä säässä ilman mitään pakollisia koirarientoja. Kiharoiden kanssa olemme käyneet treenaamassa muutamaan otteeseen. Torstaina hioimme Eevan ja Löwen kanssa pillitottelevaisuutta ja tänään ohjelmassa sen lisäksi oli pitkiä linjoja, paikalla pysymistreeniä ja markkeerauksia. Olen ruvennut nyt vaatimaan sekä Olgalta että Göstalta sitä, että ne istuvat lähihakualueelle ennen kun annan niille luvan ryhtyä etsimään. Välillä homma onnistuu, välillä on pikkuisen ongelmia saada ne lyömään kankku kenttään ennen hakutyötä. Mutta parempaan päin mennään! Varsinkin Olgan pillikuuliaisuus on parantunut huimasti sitten viime syksyn! Ehkäpä jonain päivänä onnistumme tekemään näyttävän lähihakusuorituksen ihan koeolosuhteissa? Toivossa on hyvä elää....!;) 

Kukka pihavahti 2.5.2009

 27.04.2009

Demi (Valisneria) ja emäntänsä Åsa osallistuivat ensimmäisiin virallisiin toko-kokeisiinsa lauantaina. Tulos oli hieno; ALO1 186p ja KP!! Todella lämpimät onnittelut Åsalle!! Ylpeä olen kasvatistani!=) Päivitin Demin tuloksen Vesipentujen sivuille ja vein pari kuvaa Göstan kuviin.

Minulla perjantaisen haravointivapaapäivän jälkeen viikonloppu meni Juupajoella Kiharakerhon nome/wt-leirillä, jonne ajelimme Eevan ja Löwen kanssa aikaisin lauantai-aamuna. Kouluttajina leirillä häärivät ammattimaisin ottein Reima Ronkainen ja Kati Kallio. Puitteet viikonlopulle olivat mahtavat; laajat hyväkuntoiset pellot ihan pihapiirissä ja loistava sää. Ei ihme, että ainakin minulla naama oli sunnuntai-iltana kuin intiaanipäälliköllä...

Osallistuin koulutuksiin Reiman ryhmässä molempien koirien kanssa. Samassa ryhmässä olivat Olgan lapsista viikonlopun aikana Selja, Voitto ja Simo. Kallion Katin (ja sunnuntaina Pertin!) ryhmässä olivat mukana Wonku ja Kaarna. Kaiken kaikkiaan kuusi Olgan lasta osallistui siis treeniviikonloppuun. Hieno homma!!

Teimme Reiman johdolla monipuolisesti kaikenlaisia treenejä, jotka vaikeutuivat hiljalleen. Sunnuntain pitkät walk-up-sessiot laukausten kanssa panivat koirien keskittymiskyvyn ja osaamisen ajoittain koville. Reima oli todella paneutunut treenien suunnitteluun ja Pia toimi väsymättä heittäjänä koko pitkän viikonlopun.

Olga ja Gösta selviytyivät viikonlopusta mukavasti. Olga tosin oli sunnuntaina selvästi väsynyt. Sen työskentely ei ollut enää samalla tasolla kun lauantaina. Gösta nuorena miehenä jaksoi minusta sunnuntain paremmin ja pysyi omalla tasollaan. Molemmilla on paljon parantamista ainakin paikalla pysymisessä ja lähihaussa. Ne täytyy hioa kuntoon. Olgan lapsosten työskentelyä oli kokonaisuutena ilo katsella. Taitavia nuoria noutajia!

Viikonloppu oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut. Sain taas uutta intoa harjoitteluun ja näkemystä siitä, mitä osa-alueita tulee omien koirieni kanssa kehittää. Olgan lasten näkeminen oli vallan antoisaa. Niissä on kokonaisuutena niin paljon samaa ja tuttua!:)

Näin sitä porskutetaan kohti Wappua! Kesän tulon huomaa selvimmin Kukasta - se ei enää tulisi pihalta sisälle ollenkaan. Täytyyhän jonkun tarkkailla mitä naapurustossa tapahtuu! 

 19.04.2009

Koirakokeiden avausviikonloppu mallia 2009 jatkui tänään Vantaalla WT-kokeen merkeissä. Minä hullu olin ilmoittanut kisaan molemmat kiharat, Olgan avoimeen ja Göstan alokkaaseen, ja niinpä sitten aamulla pakkasin koirat autoon ja menox. Kisapaikalla selvisi, että koirien jättäminen autoon oli mahdotonta (autot kaukana koepaikasta). Niinpä roikutin kahta kiharaa mukanani koko päivän. Iso kiitos Pirjolle, Åsalle ja Kortelaisen Päiville, kun toimitte koiravahteina rastitehtävien ajan!! Koe oli järjestetty hienosti ja tuomareina toimivat miellyttävät herrasmiehet Ronkainen ja Uusimäki.

Olgan kanssa päätin jo aluksi, että mikäli homma ei lähde sujumaan soitan Maken hakemaan sen kotiin. Olga ei kuitenkaan halunnut Jussintielle sunnuntaipäivää viettämään, vaan pelasi tehtävissä todella hienosti. Selvitimme kakkosmarkkeeraukset (15p), ykkösen (17p), linjan (20p!=)) ja lähihaun (17p) vallan vaivattomasti. Pisteitä rasteilta saimme siis yhteensä peräti 69 ja matka vei finaaliin yhdessä nuoren labradorin kanssa.

WT on kuitenkin sellainen laji, että ykkönen lipsahtaa finaalissa helposti nollaksi. Ja kuinkas kävikään... Finaalitehtävänä avo-koirilla oli pitkä ykkönen molemmille. Toisen piti istua vapaana ja odottaa, kun toinen haki. Olgan vuoro oli ensin ja suoritus meni hyvin. Näin, että se kävi aika kuumana, kun toinen dami lensi ja kun labradori lähti vierestä Olgan persus nousi ylös. Jouduin kieltämään sitä karkaamasta ja se oli siinä - finaali nollille. Raaka peli Ranualla - eipä auta kun harjoitella noita tilanteita! Kokonaisuutena olin Olgan työskentelyyn tosi tyytyväinen. Olemme edistyneet taas huimasti. Periksi ei anneta!=) Nyt tiedän mitä harjoittelemme ensi viikonloppuna Kiharakerhon nome/wt-leirillä - paikallaoloa!;)

Gösta-herran kanssa kiersimme sitten alo-luokan rastit. Kiharapoika yritti jokaisella rastilla parhaansa ja pisteitä ropisi mukavaan tahtiin: ykkönen 18p, seuraaminen ja ykkönen 10p, linja 13p ja lähihaku 10p. Lopputuloksena siis 51 p. ja saimme tuloksen ALO2!!=) Ihan tyhjin käsin ei siis tarvinnut ajella kotiin.

Olgan lapsista WT-kokeessa starttasivat viikonlopun aikana myös Selja& Leena alokasluokassa ja Åsa&Demi nuortenluokassa. Tulosta ei vielä tällä kertaa tullut, mutta hyvää koekokemusta ja tietoa siitä, mitä pitää harjoitella. Siitä se lähtee!! 

Gösta WT-kokeessa 19.4. Dami löytyi! Kuva: Kirsi Launomaa

WT-kokeessa on rento tunnelma! Kuva: Åsa Granström

18.04.2009

Tänään korkattiin Olgan kanssa koekausi 2009. Ohjelmassa oli elämäni ensimmäinen avo-luokan toko-koe. Jostain ihmeen syystä jännitin koetta, tai siis paremminkin paikallaoloa, ihan tajuttomasti. Yöllä jo heräsin hiessä ja näin sieluni silmillä Olga hillumassa pitkin kenttää sillä aikaa kun minä kökötän piilossa. Lopulta onneksi uneni ei käynyt toteen - paikallaolo sujui hienosti. Sen sijaan kohtasimme yhden odottamattoman ja pari odotettua takaiskua. Tulos kuitenkin saatiin. Koepaikka oli Tuomarikartanon vinttikoirarata ja tuomarina toimi mukavalla tyylillä Riitta Räsänen. Pisteitä saimme seuraavasti:

Paikallaan makaaminen: 9

Seuraaminen taluttimetta: 8

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8,5

Luoksetulo: 5

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9

Noutaminen: 8

Kauko-ohjaus: 0

Estehyppy: 0

Kokonaisvaikutelma: 8

Yhteispisteet: 117 AVO3 palkinto.

Pistemenetykset alkoivat luoksetulossa, jossa Olga ei jostain syystä pysähtynyt kunnolla vaan liike meni läpijuoksuksi. Kauko-käskyissä hommaa sotki yllättävä tekijä, liikkeenohjaaja, joka heilutteli Olgan oikealla etupuolella pään päällä "istu-maahan" kapulaa. Olga luuli tyttöä jonkin sortin markkeerausheittäjäksi ja seurasi herkeämättä, milloin kapula lentää!=) Ei siis katsonut minuun lainkaan. Noh, nytpä tiedän, miten kauko-käskyjä pitää harjoitella: liikkeenohjaaja mukaan kuvioihin! Hypyssä meni pieleen se mitä pelkäsinkin. Olga istui menohypyssä niin paljon esteen oikealle puolelle, että ei enää kyennyt hyppäämään takaisin vaan kiersi esteen.

Kokonaisuutena suorituksemme oli ihan kiva ja Olga piti mukavasti kontaktia ja jaksoi keskittyä hommiin. Nyt tiedän mitä pitää harjoitella, jotta se ykkönen on saavutettavissa. 

13.04.2009

Voitto (Vettenvaltias) kävi tänään pyörähtämässä näyttelyssä Kirsi Niemisen kehässä. Tuloksena junioriluokasta EH ja kivat arvostelut. Nyt on kuudella vesipennuista näyttelytulos ja taippari-startti.

Omien koirien kanssa olen puuhaillut joka päivä jotakin pientä. Ensimmäinen urakka oli trimmata kiharat ja pestä Kukka & Ilona. Nyt on talossa huolletut koirat. Olgan kanssa olemme harjoitelleet toko-liikkeitä. Kaukokäskyt sujuivat tänään hyvin. Luoksetulosta seisominen tökkii yhä. Hyppy on mennyt parempaan suuntaan. Ainoa liike, jota on kotioloissa hankala harjoitella on ryhmäpaikallaolo. Olga on saanut tyytyä tekemään tuon liikkeen yksikseen.

Eilen kävimme kiharoiden kanssa lähipellolla muistelemassa lähihakua. Tein homman motivoituna, eli koirat näkivät kun piilotin dameja ruohikkoon. Vaikeutin tehtävää pidentämällä lähetysmatkaa vähitellen ja tekemällä Olgalle häiriömarkkeerauksia, jotka noudettiin vasta lähihaun jälkeen. Jostain syystä Olgan menot alueelle muuttuivat tosi nahkeiksi häiriöheittojen takia. Ilman häiriöitä homma toimi ihan hyvin.  

11.04.2009

Pääsiäinen ja aurinko paistaa - ihanaa! Lappeenrannan Pääsiäisnäyttelyssä oli Olgan lapsista mukana Onni (Vesisota). Onni pärjäsi hienosti, tuloksena ERI, PU3 ja VaraSERT. Lämpimät onnittelut!=)

Tänään kokoonnuimme Hyvinkäälle pienellä porukalla tekemään WT-treeniä. Mukana olivat Vesipennuista Demi, Olle, Vepu ja Gösta sekä tietenkin Olga-äiti. Vierailevana tähtenä kentällä hääri Näätä Maija ohjaimissaan. Teimme koirille markkeerauksia, linjoja, lähihakua ja kahden koiran walk-up-tehtäviä. Kiharat pelasivat hienosti. Vauhtia löytyi jokaiselta ja Demin viimeistellyt luovutukset tekivät kyllä väistämättä vaikutuksen!=) Åsa otti treeneissä paljon kuvia. Vieressä yksi otos Ollesta noutopuuhissa. Loput kuvat löytyvät Åsan kotisivuilta www.emmaida.com

Ihan lopuksi tokoilimme vähän. Olga sai nyt ensimmäistä kertaa tehdä ryhmäpaikallaolon, jonka aikana minä menin piiloon. Siinä ei ollut ongelmia. Melkein kaikessa muussa meillä sitten onkin isompaa tai pienempää hiomista. Tein avo-liikkeitä Åsan tiukan valvonnan alla ja sain paljon hyviä vinkkejä tekemiseeni. Suurpiirteinen luonteeni näkyy minun ja Olgan tokoilussa, mutta pienellä skarppaamisella saanemme ainakin joitakin asioita parempaan malliin ennen kokeita.

Pääsin myös kokeilemaan hyppyä oikealla esteellä ja totesin, että meillä on pieni ongelma sen suhteen. Olga tuppaa hyppäämään niin paljon oikealle, että takaisin hyppy ei oikein onnistu. Pystytinkin heti illalla takapihalle estevirityksen ja ryhdyin harjoittelemaan. Meillähän on viikko armonaikaa....=) 

Olle (Vesikiitäjä) vauhdissa 11.4.2009 Kuva: Åsa Granström

05.04.2009

Tänä viikonloppuna monta Vesipentua osallistui epävirallisiin, kokeenomaisiin rientoihin - Demi ja Åsa mittasivat osaamistaan mölli-tokossa ja 4 muuta starttasi Pirkan Dameissa.

Åsan ja Demin toko-ura alkoi hienosti, kokeesta tuli pisteitä kaikkiaan 187, epävirallinen alo1-tulos ja sijoitus ensimmäinen. Tästä on parivaljakon hyvä lähteä kohti virallisia kokeita! 

Pirkan Dameissa Vesipentuja starttasi kahdessa joukkueessa: Kukkasen-kenneljoukkueessa kisasivat Voitto & Sari, Selja & Leena ja minä & Gösta. Simo & Pirjo olivat mukana Kiharakerhon joukkueessa yhdistyssarjassa. Kun vielä Anatnaq-kiharoillakin oli oma joukkue ja yksi parivaljakko osallistui yksilökisaan, niin olihan hieno määrä nuoria kiharoita paikalla!

Oli kyllä hauskaa lähteä Göstan kanssa kokeilemaan, miten suoritukset sujuvat kokeenomaisessa tilanteessa. Ja sujuivathan ne mukavasti. Ohjaus ja markkeerausrastin tuomarina hääri leppoisaan tyyliin Petri Paavola. Ohjauksissa Göstalla oli niin kiire, että minulla oli kova homma saada se pysähtymään damin kohdalla. Toiselle ohjaukselle tarvittiinkin 3 lähetystä, ennen kun homma onnistui. Jostain syystä Gösta taisi pitää tehtävää jonkinmoisena ohjattuna hakuna, kun en ole ennen metsässä ohjauksia tehnyt. Hyvin kuitenkin otti linjaa, vaikka itse viimeistely toisella kerralla ontuikin. Kaksoismarkkeeraus meni tosi hyvin. Molemmat damit tulivat ripeästi talteen. Pidin Göstan irti koko suorituksen ajan ja karkaamisia ei tullut. Tosin Petrin mukaan saan olla tarkkana, että Gösta ei edistä eteen-lähetyksissä. Pisteitä tuli ohjauksesta 9/20 ja markkeerauksista 17/20. Voitto kahmi tältä rastilta hienosti pisteitä - ohjauksesta 17/20 ja markkeerauksesta 17/20. Seljalla oli ohjaustehtävässä intoa vähän liikaa, mutta markkeeraukset menivät jo paremmin, pisteitä 10/20 ja 14/20. Vieressä Marikan nappaaman kuva Göstasta noutohommissa.

Hakutehtävässä tuomarina oli Petri Salmi. Tavoitteena oli saada hakualueelta talteen mahdollisimman monta damia.  Dameja alueella oli 6 kpl ja aikaa suoritukseen sai käyttää 3 min. Gösta-poika teki töitä innokkaasti, tosin laajensi aluetta kiharamaiseen tyyliin vähän turhan nopeasti. Käytti kuitenkin hyvin nenäänsä ja palautti iloisesti löytämänsä damit. Saimme talteen 3 damia ja tunnustusta hyvästä yhteistyöstä. Pisteitä 13/20. Voiton hakutyö ei tänään ollut tehokkainta mahdollista, pisteitä rastilta 9/20. Kukkasen joukkueen hakukone tänään oli Selja-neiti, joka ehti hakea emännälleen 4 damia. Pisteitä Selja sai 15/20.

Kokonaisuutena joukkueemme pisteet muodostuivat seuraaviksi: Gösta 39p., Selja 39p. ja Voitto 43p. Yhteensä 121p. Joukkueemme sijoitus kisassa oli lopulta todella hieno, 3/18!!! Olin jo ehtinyt kotiin kun lopullinen sijoitus selvisi ja enpä heti meinannut uskoa korviani.... Onneksi Sari ja Voitto olivat vielä paikalla ja saivat käydä pokkaamassa palkinnot. Ylpeä voin olla kasvateistani!!=)

Kiharakerhon joukkueessa kilpailleet Simo ja Pirjo saivat yhdistyskisan rasteilta pisteitä 28. Kaksoismarkkeerauksen toinen heitto oli mennyt Simolta ohi ja jäänyt hakematta. Hausta Simo toi emännälleen 3 damia. Kiharakerho sai myös mukavasti reilut 100 pistettä kasaan. Hieno juttu!

Pirkan Dameista jäi nyt sellainen fiilis, että tästä on hyvä lähteä kohti virallisia kokeita. Ensimmäiset häämöttävätkin jo ihan nurkan takana. Uusi koekausi on pian taas täällä!! 

Gösta Pirkan Dameissa Kuva : Marika Simelius

01.04.2009

Eteläiseen Suomeen on tullut kevät! Hiihdot on hiihdetty ja lumet lähtevät kohinalla. Ihanaa! Odotan kovasti peltojen ja nurmikenttien vapautumista talven ikeestä. Jotenkin varsinkin tottis-treenien tekeminen on niin paljon mukavampaa vihreällä nurmikentällä. Olgan ensimmäinen avo-koe häämöttää jo muutaman viikon päästä ja esim. hyppy on kokonaan treenaamatta. Kääk! Saa nähdä ehdimmekö kisakuntoon...

Tänään tulivat Kennelliiton tietokantaa Kaarnan (Vesipisara) viralliset lonkkakuvatulokset. Ne olivat odotetun huonot, e/d. Kaarnahan on ajoittain ontunut takajalkaansa ja lonkan tilanne oli tiedossa. Me vain toivoimme, että lonkat tiivistyisivät Kaarnan kasvaessa, mutta niin ei valitettavasti tapahtunut. Nyt ei auta kun toivoa, että Kaarna-tyttö saisi elää jatkossakin hyvää kiharanelämää lonkkaviastaan huolimatta. Tähän asti nuorella neidillä on vauhtia piisannut, raporttien mukaan välillä vähän liiankin kanssa...=) Vieressä kuva Anun ja Ipen silmäterästä maaliskuisilla hangilla.

Muiden pentujen lonkkakuvaus tehdään syksyllä, koekauden jälkeen. Sitten ollaan vähän viisaampia tämän "hunnilauman" suhteen. Moni Vesipennuista on suuntaamassa kevään ja kesän kokeisiin, mikä on hieno juttu näin kasvattajan näkökulmasta. On mukavaa saada tietoa myös pentueen koulutettavuudesta, terveystuloksien ja näyttelyarvostelujen lisäksi.

Kaarna maaliskuisilla keväthangilla Kuva: Anu Laitinen

29.03.2009

Viikonloppuun on kuulunut noutaja-asiaa molempina päivinä. Lauantaina osallistuin aamupäivän ajan Noutajakoirajärjestön koulutuspäiville Riihimäellä.  Pj & sihteeri-ryhmässä keskustelu oli vilkasta ja esille tuli monia hyviä asioita yhdistystoiminnasta. Mukava ja hyödyllinen tapahtuma!

Tänään sitten pidimme pienellä porukalla yhteistreenit kokeenomaisten tehtävien merkeissä. Vesipennuista olivat mukana Selja, Gösta, Olle ja Simo. Näille nuorille teimme seuraamista, markkeerauksia, linjan ja hakua metsään. Tuomarina "kokeessa" toimi ystävällisesti Jussi. Paukauttelimme myös dami-pyssyllä, kun siihen kerrankin oli tilaisuus.

Nuoriso toimi treeneissä hyvin. Jokaisella on jokin osa-alue hiottavana liittyen hallittavuuteen, luovutusten täsmällisyyteen tai seuraamiseen, mutta hakutyö oli kaikilla tänään todella hienoa. Göstan kohdalla olin hyvin tyytyväinen sen seuraamiseen, paikalla pysymiseen markkeerauksissa, palautuksiin ja vauhtiin, joka oli tänään hyvää. Ohjaukselle Gösta meinasi ottaa varaslähdön ja yksi markkeeraus meni vähän plörinäksi. Mutta kaiken kaikkiaan nuori herra on ihan hyvällä mallilla.

Olgalle ja Löwelle teimme hieman kinkkisemmän harjoituksen - markkeeraus, joka jätettiin ja koira lähetettiin umpihankea pitkälle sokkolinjalle. Hankalaksi homman teki ohjaus-damien lähistöllä oleva nuorison markkeerauspaikka, joka veti tietenkin kovasti puoleensa. Linja oli aika vaikea meille ja lyhensin Olgan kanssa matkaa sen verran, että sain homman onnistumaan. Ihan kauniisti se otti ohjausta ja eteni dameille.

Sain Katriinalta kuvan Väinö-pojasta. Kuvassa Väinö suorittaa liikennelaskentaa Kotkassa!=) 

Vetehinen (Väinö) liikennelaskijana Kuva: Katriina Juvakka

 23.03.2009

Olgan äidistä Ronjasta (Caballus Quando) on eilen tullut tottelevaisuusvalio!! Lämpimät onnittelut Erjalle, TVA-titteli kiharalla on melkoisen harvinaista herkkua.

Meillä on koirilla tätä menoa tittelit ja tulokset kaukana. Treenaamaan en ole ehtinyt, kun kävimme Lapissa hiihtelemässä ja nyt Gösta vouhottaa varmaan vielä muutaman päivän Olgan lopuilleen kaartuvan juoksun kanssa. Olga on onneksi niin fiksu, että ei kelpuuta poikaansa mihinkään. Muistutus tulee jos Gösta yrittää lenkillä koikkelehtia lähietäisyydelle. 

Tottelevaisuusvalio Ronja wt-treeneissä Kuva: Sanna Sierilä

 18.03.2009

Ilona on tullut kypsään ikään - vuosia cavalier-rouvalla on tänään mittarissa tasan kymmenen! Välillä ihan ihmetyttää, kun cavalieria pidetään kovin sairaana rotuna. Ilona on ollut ikänsä hyvin terve pieni koira. Toivottavasti muorilla on edessään vielä monta hyvää vuotta! 

Ilona ottaa aurinkoa!

  14.03.2009

Aika rientää ja talvi alkaa kaartua lopuilleen. Tosin lunta on täällä meillä ainakin vielä paljon ja lisää putoilee päivittäin. Kevät on silti tulossa, sillä mm. ensimmäiset WT-kokeet siintävät vain kuukauden päässä! Nyt pitäisi vain saada päätettyä starttaanko siellä ja jos starttaan, niin treeneihin tarvittaisiin todellinen rutistus, jotta koirat/koira olisivat edes teoreettisessa kisakunnossa.

Saimme kevään treenikaudelle kivan avauksen, kun Tiina (ja Tuomaskin) emännöi eilen Kiharakerhon nou/nome/wt-päivää Piikkiössä. Tapahtuma oli erinomaisesti järjestetty ja paikalle ilmestyi mahtava määrä kiharoita. Peräti 16 koirakko osallistui koulutuksiin! Kukkasiakin oli mukana 4 kappaletta - Gösta, Simo ja Selja alo-ryhmässä ja Demi nou-ryhmässä.

Meidän kuuden koirakon ryhmämme vetäjänä toimi Antero Niittymäki. Hänen leppoisassa ohjauksessaan teimme mm. malttiharjoituksia, linjoja, häiriölinjoja, hajualueen ylityksiä, kakkosmarkkeerauksia ja lopuksi wt-tyyppistä hakua, jossa koirat vuorollaan lähetettiin rivistöstä metsään noutoihin. Harjoitukset oli mitoitettu koirien taitoihin, eli niitä helpotettiin tarvittaessa, mutta niissä oli toisaalta mukavasti haastetta nuorille koirille.

Olin kokonaisuutena tyytyväinen Göstan tekemiseen. Huomaa, että koulutus ei ole mennyt ihan hukkaan, sillä Gösta selviytyi tehtävistä kivasti. Ainoastaan palautusvauhti oli luokattoman huono päivän aluksi, mutta parani kun käytin toista damia palkintona. Myös muun ryhmän tuleminen tutuksi auttoi palautusten sujuvuuteen - lähes jokainen koirista palautti iltapäivällä damit vauhdikkaammin, eikä ohjaajan takana oleva muu ryhmä enää häirinnyt niin paljon.

Eilisestä treenipäivästä saldona oli nyt se tieto, että Göstan arjessa selvästi näkyvä jonkinmoinen uhmaikä ei vaivaa noutohommissa. Onneksi näin! Kävinkin heti aamusta Maken ja kiharoiden kanssa katsastamassa yhden mahdollisen treenipaikan ja teimme samalla molemmille koirille markkeeraukset ja sitten sokkolinjat samaan paikkaan. Pellolla oli todella paljon lunta ja ojia, joten kiharat saivat treenin lisäksi kunnon happoharjoituksen. Nyt ne nukkuvat taljoina lattialla!=)

Kukkasista ensimmäinen eli Demi on saanut viralliset lonkka- ja kyynärtulokset C/B, 0/0. Lisäsin ne Vesipentujen sivuille.

Selja ja "iso-sisko" Pinja vahdissa Kuva: Pauliina Purtilo

  05.03.2009

Åsa lähetti minulle ihastuttavia kuvia Demistä fasaanin kanssa. Laitoin toisen etusivulle ja toisen vesipentujen sivulle. Pitäisi kai itsekin kaivaa lintu pakkasesta ja näyttää sitä Göstalle. Koko talvi on huseerattu vain damien kanssa, enkä ole pyhistä päätöksistä huolimatta saanut aikaiseksi näyttää riistaa sille kertaakaan.

Tänään oli ensimmäinen kevätpäivä ainakin täällä meillä. Saa nähdä kuinka pian lumet lopulta lähtevät ja koirien tassujen ja karvojen pesutalkoot taas alkavat. Tänä talvena on ollut helppo omistaa jopa afgaani! Kukka on puhdas ja takuton, vaikka se on muistaakseni pesty kunnolla joskus helmikuun alussa ja käynyt välissä kerran hoitoainekylvyssä, ettei turkki leijaile pakkasella. Ja sitten on vain joskus harjailtu. Toivottavasti tulevatkin talvet älyävät olla samanlaisia!:) 

Onni (Vesisota) ja pikkuemäntä Kuva: Minna Halonen

 02.03.2009

Viime viikko meni, kuten vähän ounastelinkin, hiihtoja tuijotellessa ja koirat jäivät totaaliseen treenipaitsioon. Keskityin niiden kanssa vain lenkkeilyyn ja leikkimiseen takapihalla. Tämän lisäksi Gösta on aloittanut uuden harrastuksen perheen vetokoirana. Göstan vauhdista ovat päässeet nauttimaan suksilla Santeri ja pulkassa Samuli.

Santerin ja kiharapojan ensimmäinen hiihtoretki oli vallan hauskaa katsottavaa. Meno oli jokseenkin holtitonta ja tilannetta ei lainkaan parantanut vapaana juokseva Olga, joka haastoi poikansa kisailemaan kepeistä ja muusta. Siinä sitä sitten mentiin pellolla järjetöntä vauhtia, Olga edellä  Gösta kannoillaan ja Santeri suksilla perässä roikkuen. Melkein harmittaa kun ei ollut kameraa mukana. Olisin saanut monta pätkää hauskoihin kotivideoihin, sen verran mahtavia lentoja kinokseen Santeri teki!=)

Takapihan leikeissä ovat olleet mukana kaikki muut paitsi Ilona, joka ei leikkimisestä välitä ja on vielä potenut juoksujaan. Göstan kanssa pärjäsin varsinaisen juoksun ajan helposti, sillä Ilonallehan ei nuori koltiainen kelpaa. Jostain syystä nyt viikonloppuna juoksun jo ollessa käytännössä ohi (3vkoa täynnä) Göstan-pösilö päätti ruveta piirittämään vanhaa rouvaa ihan tosissaan. Edes Ilonan lievästi sanottuna penseä suhtautuminen ja hammaskaluston voimakas käyttö eivät lannistaneet nuorta kosijaa. Niinpä olen pitänyt ne pari päivää erillään. Jännä, miten erilaisella auktoriteetilla nuo nartut on varustettu - syksyllä Kukka "kertoi" Göstalle kerralla, että seura ei kelpaa ja asia meni heti perille!

Kun koirilla talvella suurin osa harrastusmuodoista on telakalla, niin yleisurheilijat pääsevät kisaamaan halleissa. Vieressä Siiristä kuva hiihtolomaviikon kisoista Oulusta. Hyppääminen on ilmeestä päätellen aika mukavaa hommaa!=) 

Siiri ilmojen teillä! Kuva: Veikko Stöckel/Oulun Pyrintö

  20.02.2009

Taas on viikko vierähtänyt ihanassa talvisessa pakkassäässä. Tällä ja ensi viikolla normaalia elämää häiritsevät hiihdon MM-kisat. Kaikki riennot yritän sovittaa siten, että pääsen näkemään mahdollisimman paljon kisalähetyksiä. Onneksi koiratkin tykkäävät penkkiurheilusta - ainakin valtaavat sohvilta heti parhaat paikat kun tilaisuus koittaa...

Tällä viikolla Olgan lapsista Simo ja Vepu ovat käyneet minulla treeniseurana ja lauantaina sitten heiluimme pellolla Evan kanssa. Olemme kiristäneet vähän ruuvia Löwen ja Olgan suhteen. Erityisesti  pillitottelevaisuus on ollut treeneissä tapetilla. Kiva nähdä jossain vaiheessa, miten treeneissä ajoittain pilkahteleva kehitys siirtyy tulevan kauden koesuorituksiin.

Göstan kanssa hain Evan kehotuksesta vauhtia palautuksiin pariin otteeseen narupallolla. Se toimi todella hyvin! Gösta kaahasi takaisin dami suussa, jotta lumi pöllysi. Sillähän on ollut ongelmana se, että vaikka se laukalla damit palauttaakin, tahti "kotiinpäin" ei ole läheskään sama kuin damille mentäessä. Narupallopalkka oli niin tehokas, että tänään Vepun ja Millan kanssa treenatessa Göstan palautusvauhti oli ilman palkkaakin hyvä. Kokeilen kyllä Olgalle samaa seuraavissa treeneissä! 

 15.02.2009

Eilen teimme Evan, Jussin ja tollereiden kanssa jokaviikkoiset noutotreenit pellolla. Ohjelmassa oli linjoja ja sivusuuntia. Huomasimme, että pelkästään motivoiduilla pitkillä linjoilla emme pääse eteenpäin, vaan meidän on tehtävä jatkossa myös lyhyitä sokkolinjoja. Ja ilman polkuja. Niitä pitkin punaturkit ja kiharat jyräävät hienosti, mutta ilman valmista reittiä homma menee arpomiseksi. Jatkamme harjoituksia taas tulevana viikonloppuna.

Gösta onnistui tänään säikäyttämään minut kunnolla. Kävin koko koiralauman kanssa lenkillä läheisellä pellolla, kiharat kaahasivat vapaana aurinkoisella hangella, Ilona köpötti perässä ja Kukka kulki iloisesti mukana pitkässä narussa. Jo lenkin aluksi Gösta yritti moneen otteeseen mennä pieneen metsään, joka on pellon ja tien välissä. Ajattelin, että tullessa otan sen kiinni ennen metsää, mutta mitä lie päässäni liikkunut kun en sitä tehnyt. Niinpä äiti ja poika painelivat takaa-ajoleikin huumassa metsään. Olga tuli kutsusta pois mutta Göstaa ei näkynyt missään.

Huutelin ja huutelin, mutta koirasta ei vilaustakaan. Minuutit kuluivat ja näin jo sieluni silmillä auton alle jääneen kiharan jäännökset. Soitin Makelle, että tuo minulle pillin ja hakee muut koirat pois, jotta pääsen etsimään karkulasta. Kun sain pillin, vihelsin pari kertaa ja lähdin sitten tielle päin etsimään koiranraatoa. Lompsiessani vilkaisin taakse ja sieltähän Gösta jo kiiruhtikin, pää korkealla, korvat takana, suussa valtava jäykkä rusakonraato. Voi hemmetti näitä kiharoita... Luovutus tapahtui kauniisti käteen, mutta enpä osannut kiittää. Rusakko on umpijäässä ja se oli selvästi kiskottu irti maasta. Onneksi oli ehjä, Gösta ei siis ollut ainakaan ruvennut lounastamaan löydöstään. Helpottuneena kiipesin jo mielessäni kuoppaamani koiran kanssa autoon ja ajelimme kotiin. Suuri Metsästäjä nukkuu nyt onnellisena sohvalla nähden varmaan unta tulevista "jahtireissuista", joita ei tule, mikäli minusta on kiinni! 

Pirjo ja Simo moottorilentsikkaa katsomassa Kuva: Samuli Ellä

 10.02.2009

Helmikuu on alkanut koiratreenien suhteen mukavan aktiivisissa merkeissä. Viime viikolla innostuin kauniiden aurinkoisten ilmojen myötä pinkaisemaan parina päivänä heti töiden jälkeen Olgan ja Göstan kanssa läheiselle pellolle linjoja ja sivusuuntia harjoittelemaan. Opin kantapään kautta, että linjat sujuvat niiden kanssa kohtalaisen mukavasti ilman häslinkiä ts. Gösta malttaa istua minun takanani ja katsella äitinsä suorituksia ilman karkailua. Mutta sivusuuntien hierominen - siitä meinasi tulla täydellinen sirkus. Olga kyllä malttoi katsella poikansa tekemisiä, mutta Göstan pinna ei vielä riittänyt seurata äitinsä edesottamuksia vastaavassa tehtävässä. Niinpä päätin, että ohjaustreenit teen niiden kanssa erikseen kunnes Göstan paikallaolo on paremmalla mallilla.

Kun huomaisin Olgalla olevan vaikeuksia hahmottaa sivusuuntia pitkältä matkalta, keskityimme niihin lauantaisissa yhteistreenissä Evan, Jussin ja tollereiden kanssa. Teimme pellolla tokon ohjattua noutoa vastaavia tehtäviä - lähetimme koirat eteenkäskyllä polulle, jossa pysäytys ja ohjaus joko oikealle tai vasemmalle muistipaikkoihin. Teimme myös linjoja häiriömarkkeerauksen kera. Tolleri-pojat pelasivat hienosti!!

Olga toimi lauantaina näissä sivusuuntaharjoituksissa paljon paremmin kuin viikolla, jolloin aloin välillä epäillä onko sen näössä vikaa. Oikein huvitti, kun kuulin sen itsekseen marmattavan, kun minä halusin suunnan olevan oikea ja Olgan mielestä vasemmalla olevat damit olisi pitänyt napata ensin talteen. Tahtojen taistelu....=) Meillä on vielä paljon työtä tehtävänä, jos meinaamme kokeissa saada kiitettäviä suorituksia ohjaustehtävissä. Linjoja pitää saada varmemmiksi ja sivusuunnat kuntoon.

Göstalla sivusuunnat sujuivat mukavasti. Pystyin lisäämään matkaakin minun ja nuoren herran välillä aika pitkäksi muutamaan otteeseen ja sain sen lähtemään helposti haluamaani suuntaan. Mutta huomaa kyllä, että Gösta on vielä nuori ja väsähtää, jos joutuu kovin moneen kertaan keskittymään emännän antamiin ohjeisiin.

 01.02.2009

Pieni treenitauko tuntuu tehneet kiharoille terää! Kävimme tänä viikonloppuna Evan ja tollereiden kanssa  kahteen otteeseen pellolla harjoittelemassa ja käkkäröillä oli vauhti päällä. Lauantaina Olga sai "pillisulkeisia", sillä lähetin sen markkeeraukselle, pysäytin kesken noudon, kutsuin pois ja heitin itse toisen markkeerauksen, jonka se haki ensin. Homma sujui hyvin kun Olga oli alkumatkassa menossa, eli pysähtyi kohtuullisesti. Mutta kun toisella kerralla kihara-muori pääsi lähemmäs markkeerausdamia ja etäälle emännästä, niin eipä enää löytynytkään korvia yhtä helposti! Lopulta tehtävä kuitenkin onnistui, tosin vieläkin Olga olisi saanut pysähtyä vähemmällä metelillä.

Tänään oli sitten hauska huomata kuinka eiliset pillitreenit olivat tehneet tehtävänsä. Olga kuunteli pilliä hienosti!! Suuntia meidän täytyy hioa pitkillä matkoilla, mutta on mukava huomata edistymistä pillitottelevaisuudessa kaukana emännästä. Gösta teki molempina päivinä linjoja ja seuraamista lähetyspaikalle. Nuori-mies pelitti ihanasti! Se on niin kuuliainen noissa seuraamistreeneissä ihan luonnostaan, vaikka niitä ei ole kummin harjoiteltu. Pysyisikin tuollaisena!

Kun me olemme häärineet damien kanssa, niin Voitto ja Sari ovat käyneet kokeilemassa lämpimän riistan noutamista fasaanijahdissa. Hyvin oli nuori herra päässyt hommasta jyvälle.

Voitto kesällä 08. Takana Osku-pappa Kuva: Pertti Lammi

Gösta, Olga, Löwe ja Wellu 31.1.2009

  27.01.2009

Ruotsiin suuntautunut pikainen jääpalloreissu on takana ja kotimaassa jälleen. Kerrankin laivamatka meni mukavasti talviolosuhteissa - ei isompaa keinuntaa eikä siten minulle merisairautta. Luxusta!

Muinaisessa melkein  "kotikaupungissamme" Västeråsissa puuhakkaat ihmiset ovat ehtineet rakentaa jääpallohallin Rocklundaan. Vaikka bandy onkin hengeltään ulkopeli, niin oli maireaa katsella otteluita hallissa kun ulkona paiskoi räntää. MM-finaali Ruotsin ja Venäjän välillä oli yksi parhaista bandypeleistä, minkä olen ikinä nähnyt. Ja kun vielä Ruotsi voitti 8000 katsojan edessä, niin tunnelmakin oli aikalaisen mukaansatempaava!

Koirarintamalla tai siis treenirintamalla on edelleen hyvin hiljaista. Kai sitä vain odotteleepi kevättä, että jaksaa alkaa jollekin. Tuntuu vain tällä hetkellä mukavimmalta lenkkeillä koiruuksien kanssa kun talvi on parhaimmillaan ja pitää damit kaapin kätköissä.

Olga on päässyt muutamaan otteeseen lenkkien yhteydessä mieliharrastuksensa eli koirapuistoaidanvierirallin makuun ja meno on hirvittävää. Gösta ja Kukkakin juoksevat mukana, mutta kaikkein intohimoisin kaahaaja on Olga. Oikea "lentävä lihapulla"!=) Se on näemmä päättänyt jo nyt alkaa harjoittelun tulevan suven kiharaleirin kiihdytyskisaa varten. 

Gunde, Kukka ja Ilona kesällä 2005

 19.01.2009

Viime viikko ja viikonloppu ovat menneet koirien kanssa lähinnä leppoisan lenkkeilyn merkeissä. Treenejä olen tehnyt hyvin niukasti, ulkoilun yhteydessä jotakin pientä linjaa ja vähän tottelevaisuutta. Koirilla on onneksi ollut vauhti päällä noutohommissa. Tästä on hyvä mennä kevättä kohti!

Koirien lenkkeilytyksen lomassa olen ehtinyt heilumaan mukana lasten yleisurheilutreeneissä. Tavoitteena "harjoittelussa" on hidastaa reittiä kohti kunnalliskotia, eli teen treeneissä sen mitä jaksan ja mihin taivun (ja se ei ole paljoa se...). Silti kehosta on löytynyt useita lihaksia, joiden olemassaolosta minulla ei ole ollut tietoa. Nämä lihakset ovat sillä lailla epäkiitollisia, että niistä ei ole mitään apua harjoituksissa. Ne tulevat esille vasta päivää myöhemmin armottoman kolotuksen myötä. Ja joku on sanonut, että vierivä kivi ei muka sammaloidu - tiesiköhän yhtään mistä puhui!?;)

Tyrni ja Selja (Kukkasen Vesililja) Kuva: Pauliina Purtilo

12.01.2009

Talvi hellitti otettaan ja taas nurmet viheriöivät. Huoh! En tiedä, ovatko koiratkin yhtä tympääntyneitä tilanteeseen kuin minä, mutta ainakin tänään niillä on ollut hyvin vetelä päivä. Koko porukka on vain nuokkunut kuin jossain talvihorteessa. Nyt iltapäivällä vasta tuntuvat piristyvän ja lyövät painiksi - siis kiharat.

Kävin aamulla tuossa talomme edessä tekemässä vapaapäivän ratoksi vähän noutohommia, mutta ei se oikein sytyttänyt koiria eikä emäntää. Kiharoiden horteesta oli kuitenkin se hyvä puoli, että pystyin pitämään molemmat koko treenin ajan ilman remmiä - toinen istui takana paikalla kun toinen nouti. Ällistyttävää!=)

Jos meidän rekut ovat talviunessa, niin Göstan Vepu-veli ei. Vieressä kuva Vepusta noutohommissa. Mikä ihana vauhtikone! Vaihdoin Vepulle uuden kuvan myös Vesipentujen sivuille.

Onneksi talven pimeimpiin aikoihin tapahtuu aina jotakin piristävääkin. Pikkuveljeni tuli maaottelupelien perusteella valituksi jääpallon MM-joukkueeseen. Kisat ovat Ruotsissa parin viikon kuluttua ja päätimme, että kyllä sinne on lähdettävä finaaleja katsomaan. Sitä ei vielä tiedä, paljonko nuori-mies saa peliaikaa, mutta skit samma, vi ska till Västerås!=) 

Kukkasen Vesiputous Kuva: Milla Enberg

 10.01.2009

Olin Samulin ja koirien "yksinhuoltaja" tänään ja edellytykset koirahommille olivat siten heikot. Onneksi Evaa ei mukana häiriönä kieppuva 4-vuotias haittaa ja kävimme tänään mahtavassa talvisäässä pellolla hieman treenailemassa!=) Otin ulkoilupäivähengessä mukaan molemmat kiharat ja tein niille tehtäviä vuorotellen - toinen odotteli sidottuna koivunkäppyrään kun toinen oli töissä. Yllättävän kivasti meni tuon odottelun kanssa, kohtalaisen hiljaisina pysyivät vaikka näki, että tilanne kävi vähän hermoille.

Olgalle ja Löwelle teimme markkeerauksia ja pitkiä linjoja häiriömarkkeerauksien ryydittämänä. Gösta sai myös toimia häiriönä, sillä se pääsi aluksi noutamaan dameja pieneltä hakualueelta, jonne Olgalla ja Löwellä ei ollut asiaa. Göstan hommiin olin muuten tyytyväinen, mutta viimeisissä noudoissa sen palautusvauhti oli turhan verkkainen. Ehkä tilanne oli kuitenkin nuorelle herralle väsyttävä.

Tänään molemmilla vanhemmilla koirilla oli häiriönsieto aika hyvin kohdillaan. Pillitottelevaisuutta saisi molemmilla olla enemmän, mutta ajoittain sitäkin löytyi. Löwelle teimme erikseen muutaman pillitottelevaisuustehtävän ja saimme siinä makean onnistumisen! Punaturkilla ja Olgalla kun on välillä niin kovin vaikeaa kuunnella pilliä, kun nenässä on hajuja.

Vaikka koirat pelasivat kivasti, niin treenien lopuksi totesimme kuitenkin, että kaikkein tottelevaisin "koira" oli Samuli, joka kuunteli pilliä hienosti ja palautti damit suoraviivaisesti kassiin!=) 

Kukkasen Vallisneria 10.1.2009 Kuva: Åsa Granström

 04.01.2009

Ihanat pakkaskelit ovat olleet ilonamme muutaman päivän. Toivottavasti myös pysyvät vielä pitkään! Koirien kanssa emme ole tehneet ulkona mitään erikoista, lenkkeilleet vain ja nauttineet lomapäivistä. Joka päivä olen kuitenkin ottanut kiharoille sisällä pienet treenisessiot. Olgan kanssa olemme muistelleet tokon avoluokan noutoa, lähinnä sivulletuloa kapulan kanssa ja siitä luovuttamista sekä kaukokäskyjä istu-maahan. Ne sujuvat aika kivasti kyllä.

Göstalle olen opettanut sivusuuntia ja taakselähetystä eteisessä makupalojen kanssa. Nuori-herra on kovasti innoissaan näistä harjoituksista, eikä meinaisi treenin aluksi millään malttaa katsoa miltä suunnalta makupala olisi tarkoitus käydä syömässä! Toisaalta on kiva huomata, että sillä on jonkinmoinen käsitys pillille pysähtymisestä - ainakin eteisessä!=)

Gösta, Olga ja Kukka Pakkas-aamuna 4.1.2009